Kohdattiin Boston Pittsburghissa

Matka Pittsburghiin alkoi perjantaiaamuna klo 10. Bussissa kevyet 10 tuntia on aina yhtä mukavat. Tällä kertaa matka sujui kuitenkin kivuttomammin kuin esim. Suomessa, koska onhan jenkkimaisemien katseleminen aika uutta verrattuna nelos- tai kolmostiehen. Etenkin lähempänä Pittsburghia maisemat oli mielettömän hienot. Paljon vehreitä mäkiä ja korkeuseroja sekä ihania jokia ja siltoja. Peli pelataan neutraalilla alueella Pittsburghissa, vaikka se on Boston Militian kotiottelu. Pittsburgh on molempien joukkueiden kotikaupunkien puolivälissä, ja koska me jouduttiin jo kerran lentämään Washingtoniin, meitä ei lennätetä enää Bostoniin. Siksi peli on tuotu neutraalille alueelle.

Maisemaa Pittsburhista.

Illalla saavuttiin kukkulan laelle hotellille. Lähikauppa näkyi laakson toisella puolella ja se oli IKEA. Hassua. Meille tarjottiin ruoat pihviravintolassa joukkueen sponsorin toimesta. Eli yksittäinen ihminen, joka sponsoroi myös meidän kodin, tarjosi pihvi-illalliset koko joukkueelle ja staffille. Olen järkyttynyt, koska meitä oli siellä varmaan 40-50.

Aamulla meillä oli palaveri, jossa käytiin personellit läpi spessuihin sekä varsinaisiin kentällisiin hyökkäykseen ja puolustukseen. Meillä on normaalien spessujen lisäks myös hands- team eli onside-potkujen peittojoukkue. Toi hands team oli melkoinen kielikatastrofi taas. Valmentaja sanoi mulle treeneissä: "Go to your own POT." Sit mä mietiskelin itekseni, että johan kun tän tason joukkueessa termit viittaa pilven polttoon. Kysyin sitä sit mun omassa POT:ssa olevalta pelikaverilta, et:"Are we really in some kind of weed team?" No, ei ihan oltu. Valkku oli sanonut POD, mikä tarkottaa sellasta pientä joukkoa. No, se selittää sit vähän. Mut kyllä se aina hilpeyttä herättää, ku harjotellaan hands teamia :)

Varsinaiset kentälliset käytiin poikkeuksellisesti hotellissa (yleensä vasta kentällä). Puolustukseen laitettiin kaks eri kokoonpanoa sisään, toisessa sain olla strong safety ja toisessa free. Hyökkäyksessä laitettiin sisään ainakin kolme eri muodostelmaa, joissa personelleja hieman muutettiin tarkoituksiin sopiviksi.

Ennen peliä Chicagosta saapuneet fanit nauttivat viimeisistä lämmönrippeistä sivukatsomossa.

Pelikeli näytti sateiselta, mutta sade onneksi lakkasi juuri ennen alkulämpöjä ja pelaajat saivatkin riisua ylimääräsiä paitoja kamojen alta. Me voitettiin coin toss ja päätettiin potkasta ja puolustaa. Eka drive päättyikin meidän kannalta hyvin, sillä puolustus pysäytti Bostonin hyökkäyksen nopeasti. Peli ei kuitenkaan jatkunut kovin mukavasti meidän kannalta. Hyökkäykseen oli lennätetty uusi pelinrakentaja Detroitista (hän oli lopettanut 7 vuotta sitten olkapäävamman vuoksi). No, jokainen voi kuvitella kuinka hankalaa on astua mestaruusjoukkueen pelinrakentajapaikalle kaksien treenien valmistautumisella. Etenkin kun vastassa on sarjan kolmesta kovimmasta joukkueesta se yksi ehdokas. Meidän varsinainen pelinrakentaja huilaa vielä muutaman viikon ja häntä tuurasi viisi eri pelinrakentajaa (osa aivan kylmiltään). Hyökkäyksellä oli aluksi vaikeaa löytää ajoituksia ja kohteita. Jaardeja alkoi syntyä toisella puoliajalla, mutta ikävä kyllä ei tarpeeksi.

Puolustusta on vaikea analysoida, kun itse siellä heiluin, mutta me pelattiin ajoittain vahvasti, ajoittain taas Boston onnistui kovalla kädellä. Ikävä kyllä meille tuli paljon mentaalivirheitä, mikä päästi Bostonin hyökkäyksen etenemään. Ja tällasta joukkuetta vastaan voi olla varma, että jokainen virhe käytetään hyväksi, koska taitavat pelaajat näkevät ne nopeasti. Bostonin hyökkäys juoksi ja heitti vahvasti. Täällä heittopuolustus on aivan kamalan vaikeeta verrattuna siihen, mihin on tottunut. Pallot tulee niin nopeella luvulla niin tiukkoihin paikkoihin, että ei voi muuta ku ihastella. Puolustajan paikalla ihasteluun ei tosin ole aikaa. Vastaanottajat hakevat palloja aggressiivisesti, joten pelkkä läsnäolo pallon tippumispisteessä ei riitä. Siitä se tappelu vasta alkaakin.

Juoksupelit on myös melkoista vääntöä. Blokkaajat on isoja ja melko nopeita. Pallonkantajat on vahvoja ja nopeita. Ja osaavat lukea pääosin reikänsä just sinne, missä valoa näkyy reiän jälkeenkin.

Puolustus seuraa hyökkäyksen toimintaa.

Lisää puolustajia.

Peli päättyi Bostonin voittoon 35-18. Boston on skoorannu pisteitä aikasempinakin vuosina saman verran, mutta Forcen hyökkäys on tehnyt enemmän kuin nyt. Me kohdataan Boston play off-peleissä ja sekä puolustuksen että hyökkäyksen on skarpattava, jotta homma hoidetaan kotiin. En epäile hetkeäkään, etteikö jatkossa niin kävisi.

Tässä vielä pelirapotti: http://www.chicagoforcefootball.com/gamedayrecap.asp?ID=129